Narvik 10. - 15.6.

Kotisivu
Vuosi 2000
Vuosi 2002
Vuosi 2003
Vuosi 2004
Vuosi 2005
Vuosi 2006
Vuosi 2007
Vuosi 2008
Vuosi 2009
Vuosi 2010
Vuosi 2011
Vuosi 2012
Vuosi 2013

Narvik Tanska Kotimaa 2002

Matkareitti:

Matkapäiväkirja

Norjan matka, ajalta 10.6.-15.6.2002.

Mukana tytär ja lankomies avovaimoineen

Jutun kirjoitti takapenkiltä, Taina 15 v. 

Maanantai 10.06.2002

    13.30 lähtö Mellilän st1 pihalta suuntana Tampere-Jyväskylä-Kuopio. Matkaan lähtivät Lauri, Taina, Jaska ja Anu. Miehet kuskeina ja naiset sitten istuskelemassa moottoripyörän takana.

Matkaan lähdettiin auringon paistaessa, ensimmäinen pysähdys tehtiin Kangasalla, jossa sitten tankattiin ja juotiin kahvit. Jossain Oriveden paikkeilla oli tien korjausta ja auto letkat olivat aikamoiset, ja tietysti mekin sitten tällaiseen letkaan jouduttiin ja kun vihdoin päästiin liikkeelle jouduimme lähes heti taas pysähtymään kun osa edellä menevistä autoista vain päästettiin jatkamaan matkaa. Noh, tuli siinä sitten ainakin paahtavassa auringon paisteessa maisemia katseltua ja hiki valui pitkin kasvoja. Ajovarusteet eivät ole kovinkaan vilpoiset pitää päällä. Hetken levähdyksen jälkeen matkamme sitten jatkuikin ja ilman taukoja ja pysähdyksiä ajettiin Jyväskylään asti, jossa jouduttiin taas tankkaamaan. Anu ja minä mietimme mahdammekohan kestää koko matkan kun tuokin pätkä sai takaliston todella puutuneeksi.

    Matkan aikana tuntui kuin järvet olisivat vain kasvaneet, sillä yhä enemmän silmien eteen avautui vesi maisemaa, jota oli mukava ihastella kun moottoripyörän takana istuskeli ja kyllä varmaan kuskitkin maisemia katselivat ajaessaan. Maisemista tosin olisi voinut nauttia hieman enemmänkin jollei takamus olisi pirhanan nopeasti puutunut, kun ei sitä niin kauheasti moottoripyörän kyydissä ole tullut oltua. 

    Kuten jo aikaisemmin totesinkin sinirtävää vettä näkyi lähes joka paikassa ja niin sitten pysähdyttiinkin jonkin järven rantaan varpaita uittelemaan (Late ja Jaska) ja kuulemma sekin piristi. Ensimmäisiä matkakuvia alettiin näpsiä tässä vaiheessa ja sitten ykskaks Jaska huomasi että filmiä hänen kamerassaan oli, mutta kameran virta oli loppuun kulutettu J.

     Matka jatkui Suonenjoelle asti, jossa sitten käytiin S-marketissa ostamassa makkaraa illaksi.  Kun ostokset oli tehty eteen iski visainen tehtävä: Mihin ihmeeseen tavarat tungettaisiin kun muutenkin oli tavaralaukut piukkanaan vaatteita ym. ostoksille kuitenkin löytyi paikka ja sitten ajelu jatkoi ja lähdettiin etsimään ensimmäistä yöpymispaikkaa… ja yöpymispaikaksi sitten valittiinkin Rauhalahti jossa Late oli käynyt 20 vuotta sitten viimeksi. Hieman alettiin miettiä että onkohan sellaista paikkaa enää ja kyllähän me sekin löydettiin…ja viiden tähden leirintäalue se sitten olikin! Alueella oli tilaa asuntovaunuille ja teltoille sekä vuokrattavia mökkejä. Suuri alue se kyllä oli ja kauniskin Kivilammen rantaan me sitten telttamme pystytettiin. Ranta tosin oli jossain pusikossa metrinpituisten kasvien takana, joten ihan rannalla me ei oltu vaan turvallisen matkan päässä  nurmikentällä. Minä ja Late nukuttiin teltassa ja Jaska ja Anu ottivat itselleen mökin. Teltan pystyyn saamis sessio ei kaukaa kestänyt, Jaska,  Anu ja Late katselivat vierestä kun itse köhäsin sen. Tosin Anulta sain apua mutta äijillä tuntui olevan jotain tärkeämpääkin tekemistä.

 

   Ihan muutaman mökin takana oli nuotio paikka (Pietun laavu), joka oli samaisen Kivilammen rannalla. Nuotion vieressä oli laavu ja sitten hieman kauempana savusauna, joka tosin ei ollut päällä. Makkarat paistettiin ja juotiin kaupasta ostettuja limuja ja rommia. (Tosin minä en saanut *mutinaa*)

Syömisen jälkeen kaikki neljä mentiin sitten Jaskan ja Anun mökkiin tutkimaan karttoja ja sää ennusteita, jotta huominen ja ehkä jo koko viikon matkareitti saataisiin selvitettyä. Ja ainakin Suomen teitten osalta reitti selvisikin. Ja sitten painuttiin pehkuihin…

  Päivän kilsa määrä oli tältä päivältä 420 km.

Tiistai 11.06. 2002

    Ensimmäinen yö teltassa…..voi kauhia….yritä siinä  sitten nukkua kun joku kuorsaa varsin äänekkäästi ihan vieressä. Teltassa oltiin hereillä jo kello 5.00, vaikka kuinka yritettiin nukkua. Siitä ei kuitenkaan mitään kummoista tullut. Anu ja Jaska vetelivät hirsiä ties kuinka pitkään J

Päivän rundi alkoi heti kun saatin jonkinlaista aamiaisen tapaista syötyä, tavarat pakattua, ja matkareitti vielä varmistettua matkaan siis lähdettiin ja suuntamme tänään oli seuraava Kuopio- Iisalmi- Kajaani- Suomussalmi- Kuusamo- Kemijärvi- Sodankylä.

      Tästä päivästä kehkeytyi oikein toripäivä, ensin pysähdyttiin Iisalmessa, kun kahven tarve piti tyydyttää ja kyllä se torimeininki siellä oli hieman ankean puoleinen. Torilla oli muutama kukkakauppias, kalakukkokauppias, laukkukauppias, ja hieman muuta. Tori kahviloita kaksi tai enemmänkin ja niissä sentään olikin vilkkaasti ihmisiä. Kahvia ryystäessä sitten päätettiin poiketa Kajaanin torille, joka on Anun opiskelu paikkojen lähellä. Syntyperäisinkin Anu sieltä taisi olla *olkakoho * en muista tarkkaan. Kajaanin tori osoittautui paremmaksi kahdesta toripaikasta, mutta siellähän sentään oli kaikkea hieman enemmän kuin Iisalmessa J

       Torilta ajettiin Suomussalmelle, jossa sitten syötiin hieman eväitä ja Late on tuntunut ottavan matkan aikana käydä uittamassa varpaitaan ties missä välissä ja nyt hän teki sen taas… vesi kuulemma oli aikast vilpoista, mutta piristävää, oltiin jossain Suomussalmen paikkeilla.

       Kuusamo sivutettiin  ja päivän ruoka syötiin Rukalla, Pizzeria Rukassa, eikä pizzoissa ollut mitään valittamista ja jokaiselta lautanen tyhjeni. Paikalla taisi olla ainoastaan yksi työntekijä, joka sai todistaa Laten sinisillä karvisboksereilla liikkuvan avaruusolennon laskeutuneen maahan…kuka Late? En ole koskaan kuullutkaan…enkä varsinkaan ole hänelle mitään sukua. Ensimmäinen porokin Rukallakin tavattiin. Se löntysti varpujen seassa varsin laiskan oloisena ja näykki varpuja  suuhunsa silloin tällöin. Tosin huomionsa se kyllä meihin kiinnitti kun moottoripyörien pärinä alkoi kuulua. Sitten se hivuuttikin itsensä kauas meistä *HiH *

      Kemijärvellä tankattiin ja juotiin jälleen kahvia piristykseksi. Kun Sodankylään päästiin oli kello jo paljon ja yöpymispaikan haku alkoi, ja seuraava yö sitten vietettiinkin Camping Sodankylä Nilimellassa ja nyt kaikki nukuttiin mökeissä. Anu ja Jaska toisessa, minä ja Late toisessa. Päästiin suihkuun ja sitten Anu ja Jaska kävi kaupasta hakemassa juotavaa ja syötävää illaksi. Miehet söi kalakukkoa ja minä ja Anu naposteltiin sipsejä ja keksejä kun kalakukko oli kerran kummankin mielestä varsin kuvottavaa syötävää…

 

Päivän matka mittariin upposi tältä päivältä 710 kilsaa joka oli kyllä aivan liikaa, illalla ei meinaan mielellään kauheasti pehmeällä istunut vaan mieluummin kovalla alustalla tai sitten tyytyi seisomaan joka sekin tietysti oli oiva idea monen tunnin istumisen jälkeen J

 Keskiviikko 12.06.2002

     Herätessä tuntui kuin olisi saunaan nukahtanut, sillä kyllä tuossa auringon paisteessa olevassa kahden hengen mökissä olikin kyllä kuuma ja varsinkin kun yöllä oli mennyt käpertymään lämpimään makupussiin…argh!  Tällä kertaa tosin tuli nukuttua hyvin ja pitkään, ja kaiken lisäksi tällä kertaa minut jouduttiin herättämään J Liikkeelle lähdimme yhdeksän maissa kun kaikki taas oli pakattu mukavasti mukaan. Päivän suunta: Sodankylä- Kittilä- Muonio- Karesuvanto- Kilpisjärvi- RAJA- Nordjosbotn- Stortjord- Andselv

     Lämmin aamu, tai siltä se ainakin tienristeyksissä tuntui kun jouduttiin aina hetkisen pysähdyksissä olemaan. Kittilässä juotiin aamukahveet ja sen jälkeen nähtiin päivän ensimmäinen poro lönköttelemässä keskellä tietä ja tietenkään se ei väistänyt jolloin, jouduimme sen ohittamaan.  Muoniossa tehtiin pikavisiitti, eli vaihduttiin vain valuttaa Norjan kruunuiksi. Paikallisen miehen kanssa päiviteltiin kuumuutta jota kuulemma oli jo kiitettävän aikaa riittänyt.  Karesuvannolla pysähdyttiin tankkaamaan ja sitten mentiin matkamuisto kaupassa käymään siinä vieressä. Ja siellä sitten tehtiinkin ensimmäiset matkamuisto ostokset. Kaupan pihalla oli pari aivan ihastuttavaa rumilusta, joista yksi taisi olla hirvi, toinen joulupukki ja kolmas……? Pääasiassa kaikki kolme olivat väriltään vihreitä, ihastuttavaa sekin.

      Tornijoki, kiemurteli hyvän matkaa aivan tien vieressä, ja saatiin ihailla suomalaisen kovaa virtaavan joen juoksua. Ja niin tietysti oli pakko mennä ja pysähtyä tien penkalle ja mennä ihastelemaan lähemmin. Ja arvatenkin Late meni kuuluisaan Tornionjokeen varpaitaan kastelemaan.

     Kilpisjärvi, viimeinen paikka ennen Norjan rajan ylittämistä. Pyörät tankattiin, juotiin viimeiset suomalaiset kahvit, käytiin ostamassa suomalaista evästä, ja mainittakoon niistä reissumies-tuote. Tien vieressä kohosi jylhä Saana, joka oli upea ilmestys ohi ajaessamme.

 

Saanan jälkeen maisema muuttui kumpuilevammaksi, suuria vuoristoja kulki molemmin puolin ja kaikkien huipuilla oli vielä roimasti lunta, joka kuitenkin pikku hiljaa auringon valossa suli ja laskeutui rinteiltä upeina pieninä tai suurina putouksina. Tiet kiemurtelivat kuin madot, eikä paljoa uskaltanut ohittamaan lähteä kun ei tiennyt tulisiko mutkan takaa vastaantulija vai ei. Taloja saatikka muutakaan asutusta ei liiemmälti silmiin osunut, mutta siellä täällä kuitenkin vilahti katto tai pala seinää, joka kieli asutuksesta. Ajaessa oli miehillä kuulemma vaikeuksia pitää tietä silmällä ja ihastella maisemia samanaikaisesti, mutta Anulle tai minulle ei se ongelmia teettänyt kun takanahan me vain kökötettiin ja saatiin nauttia maisemista ihan mielin määrin J.

    Nordjosbotnissa pysähdyimme ensimmäisen kerran (Norjan puolella) ja sekin oli pieni  pysähdys levähdys paikaksi tarkoitetulla alueella.  Maisemat olivat mahtavat, Bälsfjorden avautui sinisenä tien vierellä ja sitä tuntui vuoret ympyröivän. Vesi oli kokeilun jälkeen kylmää ja todella suolaista (kaikkea pitää kokeilla).

    Stortjordissa pysähdyttiin myöskin pikaisesti maisemia ihailemaan. Vuoria, vihreää metsää, kumpuilevaa maastoa, putouksia, puroja ja vettä. Vuorten nimetkin kartasta vilkaistiin, mutta nyt on jo niin vuorien nimet mennyt sekaisin, etten tiedä oikein mikä vuori milloinkin on kyseessä, joten jätän ihan mielelläni mainitsematta nekin J.

    Andsel…"paikkakunta” jossa sitten yövyimme seuraavan edessä olevan yön. Leiripaikan löytäminen tosin oli aika haasteellinen tehtävä, mutta itsepintaisina matkaa jatkettiin pikkutietä pitkin eteenpäin ja niinhän se löytyi kuin löytyikin jopa pari kappaletta mökkipaikkoja. Me valitsimme niistä kauimmaisen, Nedre Målsevfossen Feriesenter. Paikka osottautui kalastajien oleskelupaikaksi, jonka vierellä jylisi yksi suuri koski, jota Late ja minä sitten menimme lähempää katsomaan. Anu ja Jaska jäivät paistamaan makkaraa . Mökki missä yövyimme, oli neljän hengen, jossa oli oikein ruhtinaalliset oltavat. Kaksi makuuhuonetta, joissa molemmissa kerrossängyt, oleskelu huone+ keittiö samassa, suihku ja vessa. Ei valittamista tästä mökistä ainakaan tullut mieleen. 

Tässä olisi videonpätkä kosken kuohuista:  koski  (2,58 Mt)

 …Matkaa tältä päivältä tuli ajeltua 574 kilomeetriä…

  Torstai 13.06.

    Miten kuuma nukkuessa voi ollakaan ja tajuaa sen vasta herättyään? Heti kun herää, niin ensimmäinen kaunis ajatuspäivälle on ”Ei herranjestas kun on kuuma! Miten mä oikein sain nukuttua?” Suurin piirtein samaa luokkaa oli kaikkien ensimmäinen lause huomenien lisäksi. Paikallista aikaa liikkeelle lähdimme kello yhdeksän ja mökin avain pudotettiin postilaatikkoon. Päämäärä: Andselv- Narvik- Skarberget –lautta -  Bognes- Fauske- Storjord

     Andselvista lähdettiin kohti suurkaupunkia Narvikia, jossa oli tarkoitus tehdä suurimmat tuliaisostokset. Narvikiin meno matkalla maisemat todettiin upeiksi niin kuin eilenkin. Asutusta eiliseen verrattuna kyllä oli enemmän, eikä se mikään ihme ollutkaan. Ennen Narvikiin pääsyä ensimmäiset tunnelit tuli vastaan ja humina oli kyllä aikamoinen kun niissä mentiin.

     Narvik on kaupunki, Norjanmeren, Ofoten (?) nimisen vuonon pohjukassa. Taloja riitti, ja monet näyttivät että ne olisi samalla muotilla tehty , värit tosin vaan hieman muunneltu, mutta kuitenkin. Monet niistä olivat suorakulmaisia, kaksikerroksisia ja katto oli kuin kolmion muotoinen palikka päällä (tuo oli vain minun kuvaukseni). Ostosten lisäksi (Norja on kallis maa…todellakin) Narvikissa käytiin suuressa ostoskeskuksessa ja todettiin sen olevan kuin kopio Raision uudesta liikekeskus Myllystä tai muusta samantyyppisestä ostoskeskuksesta Suomen puolelta. H&M, Dressman, KapHall, Lindex ja monet muut tutut kauppa tunnukset vilahti silmissä monta kertaa. Narvikista lähdettiin ja taas monta tunnelia tuli vastaan. Yhteensä laskettuna suunnilleen 15-20 kappaletta.

      Skarbergetissä tie loppui! Mutta eihän meillä huolta häivää ollut kun, Skarbergetin ja vastarannan välissä kulki lautta, jonka kyytiin hetken odottelun jälkeen päästiin. Matkaa ei paljoakaan ollut, mutta silti liikaa sillan rakennukseen. (Mahtava arvio matkan pituudesta)  Vastarannan nimi oli Bognes, josta sitten ajelu jatkui Fausken, Narvikia hieman pienemmän kalastajakaupungin ohi. Matkan varrella pysähdyttiin johonkin hotellin tapaiseen paikkaan syömään ja Late sai maistaa paikallista lammasta, ja sekin sai kehut eikä muustakaan sapuskasta mitään valittamista ollut. Ruoka maittoi ja lautaset tyhjeni vauhdikkaasti. Matkaa jatkettiin ja taisimme ajaa pilven sisällä tai jotain, kun ympärillä oli sumun tapaista usvaa ja taivaalta tihkui tihkusadetta, joka sitten arvatenkin myöhemmin muuttui kunnon sateeksi.

     Matka eteni tänään hitaasti, sillä monen monta pysähdystä tehtiin, sillä pakko oli maisemia pysähtyä katsomaan. Ja tietysti muistoksi piti valokuvia räpsiä, jotta kotiväellekin olisi jotain näytettävää matkalta. Matkanteon hitaus ei häirinnyt, sillä kenelläkään ei ollut kiirettä mihinkään ja ihan jokainen sai ”vapauden” nauttia maisemista, joita todellakin joka suunnalla riitti kiitettävästi. Kello kuitenkin kävi ja pikku hiljaa jonkinlaista yöpymispaikkaa piti kartalta etsiskellä ja hyvinhän niitä mökkipaikkoja oli jopa kolme peräkkäin ja kaikki ajateltiin käydä läpi katsomassa. Ensimmäinen paikka hylättiin heti, sillä se ei edes ollut kovinkaan kummoisesti hoidettu, tai noh saattoi olla että se olihan tarkoituksellista tai muuta vastaavaa, mutta me sitten lähdettiin eteenpäin. Toinen, oli varsin hieno, bensa-aseman vieressä oleva suurehko alue, mutta kun se oli ihan tien vieressä käytiin se viimeinenkin katsomassa. Kartalta matka näytti lyhyeltä, mutta kun sitä luonnossa ajettiin niin eh…tie oli varsin jyrkkä ja mutkikas tie. Sitten kun perille pääsimme, paikka oli ehdottomasti kaikista kolmesta paras, mutta sitten kun piti mennä sisälle saimme nähdä ovessa kyltin: Avoinna perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Hetkisen sadateltiin ja kun muu ei auttanut niin vain takaisin alas jyrkkää ja mutkikasta tietä pitkin ja sinne bensa-asema paikan viereen sitten mökkiin taloksi.

Suurin osa mökeistä oli viiden hengen ja sehän kävi hyvin meille. Mökin kattona oli komea turvekatto ja mökkien takana, pienen matkan päässä jylisi Junkerdalsura niminen koski, joka mökkien kohdalla oli muuttunut vauhdikkaaksi joeksi, jonka yli muuten vei riippusilta. Ja tuota samaa koskea me olimme pysähdytty katsomaan tuon ed. mainitun jyrkän tien reunaan.

Videonpätkä jyrkänteeltä rotkoon tästä: rotko (2,94 Mt)

    Riippusiltaa pitkin kävely oli aika jännää, kun silta heilui ja vesi kohisi villinä alapuolella. Ei paljoa tehnyt mieli alas kurkkia saatikka ajatella joutuvansa virtojen vietäväksi. Ja jokaisen askeleen kohdalla tuntui, että koko riippusilta tukijalkoineen heilui!

 Matkaa ei tältä päivältä tarkkaan ylös pistetty mutta noin. 500 kilsaa ajettiin…

Perjantai 14.06.

    Herätys paikallista aikaa kello: 05.00! Voi voi kuinka aikaisin, ja juuri  kun tuntui siltä että tämän viikon parhaat unet jäi kesken. Mutta eipähän siihen paljoa napittamista ollut kun sanottiin että lähdetään niin sitten kanssa lähdetään. Matkakin tosin tälle päivälle oli pitkä, sillä Suomeen piti tänään päästä. Ja matkareitti kuulosti seuraavalta tänään: Storjord- Norjan ja Ruotsin raja- Arjeplog- Arvidsjaur- Jörn- Skellefteå- Umeå- Vaasa.

    Storjordista lähdettiin ja viimeiset maiseman ihastelut tehtiin ja sitten lähdettiin samaa reittiä kuin eilenkin, eli, jyrkkää tietä pitkin ylös ja sitten ed. illan viimeisen mökkipaikan ohi rajalle, joka sitten ylitettiinkin vaivoitta. Ja maisema muuttuikin Suomalaismaisen tavalliseksi, eli vuoret ja kumpuilevat maastot vaihtuivat pikku hiljaa tasaisemmiksi. Tie, mitä pitkin ajettiin oli oikein nimeltään Silvervägen elikkäs Hopea tie, nimen alkuperästä ei kellään meistä neljästä ollut hajuakaan, joten jos jotain tietoa siitä haluaa niin hae itse J. Arjeplogissa tehtiin ensimmäinen tankkaus, jonka jälkeen syntyikin KRIISI: ”Mistä saa kahvia?!” Tuota kahvi ongelmaa ei onneksi minulla ole, mutta voi niitä joilla oli. Arjeborgia ajeltiin ympäri etsien edes pientä vinkkiä kahvipaikasta. Kun neuvoa kysyttiin saatiin oikein kartta ja neuvottiin tie huoltoasemalle (minkä ohi kolmesti jo ajettiin). Kahvi, kuulemma oli hyvin ”hyvää” eikä sen kanssa tarjolla ollut pullaa saatikka sitten leipää. Hieman negatiivista lausuntoa paikka sai osakseen kun sitten kahvitauon jälkeen matkaa vihdoinkin jatkettiin.

   Matka kului, ja eteni joskus jopa hitaasti, mutta kuitenkin Jörniinkin päästiin ja siellä tehtiin viimeinen tankkaus ”ulkomailla”, Jörn taisi olla jonkinlainen pikku kylä tai vastaava, jossa ei kauaa oltu ja sen läpi sitten ajettiin samoin kun Skellefteånkin.

    Umeå, oli viimeinen kaupunki ennen kuin tie taas loppui. Ja jossain kaukana häämötti Suomen kotikamara. Umeåsta lähti laiva, Vaasaan. Satama-alueelle tultiin oikein hyvissä ajoin, meinaan kaksi tuntia etuajassa. Jah, siellä tapahtui oikein mielenkiintoinen tapaaminen Norjan Helvetin Enkeleiden jäsenen kanssa. Tosin mielikuva pitkäpartaisesta, isomahaisesta ja mustiin aurinkolaseihin pukeutuneesta jengiläisestä täytyy nyt kyllä rikkoa *virne *  Tosin mustat aurinkolasit hänellä oli. Lyhyt pikkuparta ja vaaleat pystyssä olevat hiukset. Laivaan pääsyä odotellessa keskustelu jatkui ja korvaani kantautui muutama huvittavakin asia. Syntyjään mies oli Oulusta, muuttanut Norjaan, mutta kirjoilla hän kuitenkin on Ruotsissa. Toinen huvittava asia oli hänelle sattunut pieni vahinko itse rakentamansa moottoripyörän kanssa. Hänen pyöränsä kun oli hieman viritetty, ja pakoputki normaalia ylempänä, hänen laukkunsa oli siinä pakoputken likellä niin, että  kuumat pakohöyryt olivat polttaneet laukun reunan ja hammastahnatuubi oli räjähtänyt laukussa, ja seurauksena oli tietysti se että koko hänen laukkunsa sisältö oli täynnä hammastahnaa ja noh...hieman ylikuumennut hammastahnakin tuoksuu omanlaiselta…J Suomeen hän oli menossa sukulaisiaan tapaamaan, ja sitten kun Suomeen päästiin niin todellakin hänen itse koottu "Harrikkansa" piti aikamoista meteliä mennessään.

     Vaasassa tankattiin, ja kellokin taisi lähennellä kello 21.00 ja sitten Maalahden suuntaan lähdettiin tavoitteena löytää vielä avoinna oleva mökkipaikka. Campin, Valtatie 8 olikin paikka johon saavuimme, ja paikan pitäjä oli onneksi vielä putiikin puolella jolloin hän tuli avaamaan meille oven. Akateeminen vartti sinne tai tänne, vaikka tulimmekin myöhään saimme hyvää kohtelua osaksemme ja saunakin saatiin lämpimäksi.  Saunakin, tuntui kotoisalta ja siellä tulikin sitten oltua pitempään kuin normaalisti viihtyi. Saunasta päästiin sitten uimaan, mutta liukumäkeä ei harmiksemme päälle pistetty vaikka vapaaehtoisia laskijoita kyllä löytyi J. Mökistä täytyy sanoa sen verran, että vaikka päältä se olikin punainen niin sisältä vaaleansininen *HiH *

    Vaikeuksia nukahtamisessakaan ei ollut kun täällä Suomessahan ilmasto on hieman viileämpää *Heh heh *

 Matkaa tehtiin….581 kilometriä

Lauantai 15.06.

     Hyvästit lomailulle ja kotiin! Paljoakaan ei matkan aikana pysähdytty, vain tankkauksia ja muutama kahvipaussi tehtiin ja sitten päästiinkin onnellisesti kotiin…eikä sitä matkareittiäkään tullut niin ylös laitettua kun tiet alkoivat olla jo niin tuttuja J Lyhyin reitti Vaasasta kotiin!

    Kotona saikin sitten palata ”arkeen” ja kertoilla matkasta, niille jotka siitä jotain olivat halukkaita kuulemaan…*hymynen *

 Minun matikkani mukaan matkaa tämän viikon aikana tuli kasaan n. 2800 kilometriä