13.12.2006 Maaseudun tulevaisuus artikkeli                                            

Viljelijän tuntipalkka 3,40 euroa

Maatalouden kannattavuus on heikko ja kehityssuunta huolestuttava,

MTT:n kannattavuuskirjanpitopalvelusta vastaava laskentatoimen päällikkö Arto Latukka toteaa.

Latukka esitteli kannattavuuskirjanpidon uunituoreita viime vuoden tuloksia tiedotusvälineille eilen.

Maa- ja metsätalousministeriö ja MTT olivat yhteistuumin järjestäneet tiedotusvälineille tilaisuuden,

jossa maataloustukien taustoja ja merkitystä selvitettiin kansantajuisesti.

Latukan mukaan on selvää, että ilman tukia maataloustuotanto olisi Suomessa mahdotonta.

Tukien vaihtoehtona olisi vähintään kaksinkertaistaa tuotteista saatavat hinnat.

Kannattavuus heikentynyt koko 2000-luvun

Suomen maatalouden kannattavuuskerroin on laskenut koko 2000-luvun.

Vuonna 2000 se oli 0,67, viime vuonna enää 0,44.

Kannattavuuskerroin saadaan, kun maataloustulo jaetaan viljelijän palkka- ja korkovaatimusten summalla.

0,44:n kannattavuuskerroin tarkoittaa sitä, että keskimäärin maatalousyrittäjä saavutti vain 44 prosenttia palkka- ja korkotavoitteista.

Viime vuonna viljelijän tuntipalkka oli 5,4 euroa ja pääomalle saatu korko 2,2 prosenttia.

Jos lasketaan, että viljelijä saisi omalle pääomalleen laskelmissa tavoitteena käytettävän 5 prosentin koron,

työansioksi jää vain 3,4 euroa tunnilta. Tätä lukemaa voidaan verrata palkansaajan työtuntiansioon, Latukka havainnollistaa.

Jos taas työpalkaksi lasketaan tavoitteena ollut 12,3 euroa tunnilta, pääoman tuottoprosentiksi jää miinusmerkkinen luku, -4,3.

Tätä lukua voidaan käyttää, kun halutaan verrata maatalousyritystä muihin yrityksiin.

Noin 10 prosenttia tiloista saavutti tai ylitti kannattavuuskertoimen yksi.

Näillä tiloilla omalle pääomalle saatiin vähintään viiden prosentin korko sekä työtunnille vähintään 12,3 euron korvaus.

18 prosenttia tiloista jäi kannattavuuskertoimeltaan alle nollan.

Näille tiloille ei jää ollenkaan palkkaa eikä tuotantoon sijoitetulle pääomalle saada korkoa.

Tukien kasvu ei pysäyttänyt alamäkeä

Maatalous- ja puutarhayritysten kokonaistuotto kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia,

keskimäärin 97 300 euroon tilaa kohti, Latukka kertoi. Kokonaistuotto koostuu myyntituotoista, j

otka laskivat kolme prosenttia, ja tuista, jotka kasvoivat edellisvuodesta lähes viisi prosenttia 40 000 euroon tilaa kohti.

Tilakohtaiset kustannukset kasvoivat lähes kolme prosenttia, 78 600 euroon.

Yrittäjäperheen työlle ja omalle pääomalle jäi näin korvaukseksi maataloustuloa keskimäärin 18 700 euroa,

jossa laskua on 5,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kun maataloustulosta vähennetään työtunteihin ja 12,3 euron tuntipalkkaan perustuva yrittäjäperheen

työn palkkavaatimus sekä 5 prosentin korkoon perustuva oman pääoman korkovaatimus,

jää jäljelle kaikki tuotantokustannukset huomioonottava yrittäjänvoitto. Se painui negatiiviseksi, -23 600 euroon tilaa kohti.

Viljatiloilla heikoin kannattavuus

Suuret yritykset olivat kannattavampia kuin pienet, ja kannattavuus parani etelästä pohjoista kohti mentäessä.

Osin tämä johtuu tuotantosuuntien eroista.

Sikatiloilla kannattavuuskerroin nousi edellisvuodesta hiukan, 0,74:ään. Viljatiloilla se laski 0,26:een.

”Viljantuotanto menee jo harrastuspuolelle”, Latukka heittää.

Luvut kuvaavat suurimpia tiloja

Latukan esittelemät luvut perustuvat noin 900 kannattavuuskirjanpitotilan tuloksiin.

Ne on painotettu siten, että ne kuvaavat Suomen 45 000 suurimman tilan tuloksia.

Näiden lukujen ulkopuolelle jäävät siis 25 000 pienintä tilaa, joiden kannattavuus oletettavasti on

keskimäärin selvästi heikompi kuin suurten.

Tämänvuotisia tuloksia varten MTT on laskenut kirjanpitotilojen tulokset uusiksi vuodesta 1998 lähtien.

Eri vuosien tulokset ovat siis varmasti vertailukelpoisia.

Laskelmissa ovat mukana vain maa- ja puutarhatalouden tulot ja menot. Metsä- ja sivuansiotuloja ei ole laskettu mukaan.
 

Rationalisointikaan ei ole auttanut

Kannattavuuden heikkenemistä on yritetty hidastaa investoimalla ja tuotantoa rationalisoimalla.

Työn käyttö on vähentynyt kaikissa tuotantosuunnissa. Sitä on korvattu oman pääoman määrää kasvattamalla,

Latukka kertoo. Tilakoko on kasvanut kaiken aikaa, vuoden 1998 35 hehtaarista viime vuoden 46 hehtaariin.

Viljelijällä ei paljon vaihtoehtoja

Latukan mukaan tuet eivät yksinään tee tuotantoa kannattavaksi, vaan kaikki muutkin osa-alueet on hyödynnettävä.

Kustannuksia on yritettävä pitää kurissa ja tuotteista on saatava parempi hinta. Myös tuottavuutta on edelleen nostettava

sekä pyrittävä hyödyntämään suuremman tilakoon tuomia etuja.

”Maatalousyrittäjien mahdollisuudet vaikuttaa sektorin ulkopuolelta tuleviin kustannuspaineisiin ovat kuitenkin rajalliset,

eikä yrittäjä voi siirtää kustannusnousua tuotehintoihin”, hän muistuttaa.
 

SATU LEHTONEN

Vaikka maataloustukien summa kasvoi viime vuonna, se ei riittänyt pysäyttämään maatalouden kannattavuuden laskua.

Viljelijän tuntipalkka on enää 3,40 euroa, laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT Taloustutkimuksesta kertoo.