13.12.2006 Maaseudun
tulevaisuus artikkeli

Viljelijän tuntipalkka 3,40
euroa
Maatalouden kannattavuus on heikko ja kehityssuunta
huolestuttava,
MTT:n kannattavuuskirjanpitopalvelusta vastaava
laskentatoimen päällikkö Arto Latukka toteaa.
Latukka esitteli kannattavuuskirjanpidon uunituoreita viime vuoden tuloksia
tiedotusvälineille eilen.
Maa- ja metsätalousministeriö ja MTT olivat yhteistuumin
järjestäneet tiedotusvälineille tilaisuuden,
jossa maataloustukien taustoja ja merkitystä selvitettiin
kansantajuisesti.
Latukan mukaan on selvää, että ilman tukia maataloustuotanto olisi Suomessa
mahdotonta.
Tukien vaihtoehtona olisi vähintään kaksinkertaistaa
tuotteista saatavat hinnat.
Kannattavuus heikentynyt
koko 2000-luvun
Suomen maatalouden kannattavuuskerroin on laskenut koko
2000-luvun.
Vuonna 2000 se oli 0,67, viime vuonna enää 0,44.
Kannattavuuskerroin saadaan, kun maataloustulo jaetaan viljelijän palkka- ja
korkovaatimusten summalla.
0,44:n kannattavuuskerroin tarkoittaa sitä, että
keskimäärin maatalousyrittäjä saavutti vain 44 prosenttia palkka- ja
korkotavoitteista.
Viime vuonna viljelijän tuntipalkka oli 5,4 euroa ja
pääomalle saatu korko 2,2 prosenttia.
Jos lasketaan, että viljelijä saisi omalle pääomalleen laskelmissa tavoitteena
käytettävän 5 prosentin koron,
työansioksi jää vain 3,4 euroa tunnilta. Tätä lukemaa
voidaan verrata palkansaajan työtuntiansioon, Latukka havainnollistaa.
Jos taas työpalkaksi lasketaan tavoitteena ollut 12,3 euroa tunnilta, pääoman
tuottoprosentiksi jää miinusmerkkinen luku, -4,3.
Tätä lukua voidaan käyttää, kun halutaan verrata
maatalousyritystä muihin yrityksiin.
Noin 10 prosenttia tiloista saavutti tai ylitti kannattavuuskertoimen yksi.
Näillä tiloilla omalle pääomalle saatiin vähintään viiden
prosentin korko sekä työtunnille vähintään 12,3 euron korvaus.
18 prosenttia tiloista jäi kannattavuuskertoimeltaan alle nollan.
Näille tiloille ei jää ollenkaan palkkaa eikä tuotantoon
sijoitetulle pääomalle saada korkoa.

Tukien kasvu ei
pysäyttänyt alamäkeä
Maatalous- ja puutarhayritysten kokonaistuotto kasvoi
viime vuonna 1,4 prosenttia,
keskimäärin 97 300 euroon tilaa kohti, Latukka kertoi.
Kokonaistuotto koostuu myyntituotoista, j
otka laskivat kolme prosenttia, ja tuista, jotka kasvoivat
edellisvuodesta lähes viisi prosenttia 40 000 euroon tilaa kohti.
Tilakohtaiset kustannukset kasvoivat lähes kolme prosenttia, 78 600 euroon.
Yrittäjäperheen työlle ja omalle pääomalle jäi näin korvaukseksi maataloustuloa
keskimäärin 18 700 euroa,
jossa laskua on 5,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kun maataloustulosta vähennetään työtunteihin ja 12,3 euron tuntipalkkaan
perustuva yrittäjäperheen
työn palkkavaatimus sekä 5 prosentin korkoon perustuva
oman pääoman korkovaatimus,
jää jäljelle kaikki tuotantokustannukset huomioonottava
yrittäjänvoitto. Se painui negatiiviseksi, -23 600 euroon tilaa kohti.
Viljatiloilla heikoin
kannattavuus
Suuret yritykset olivat kannattavampia kuin pienet, ja
kannattavuus parani etelästä pohjoista kohti mentäessä.
Osin tämä johtuu tuotantosuuntien eroista.
Sikatiloilla kannattavuuskerroin nousi edellisvuodesta hiukan, 0,74:ään.
Viljatiloilla se laski 0,26:een.
”Viljantuotanto menee jo harrastuspuolelle”, Latukka
heittää.
Luvut kuvaavat suurimpia
tiloja
Latukan esittelemät luvut perustuvat noin 900
kannattavuuskirjanpitotilan tuloksiin.
Ne on painotettu siten, että ne kuvaavat Suomen 45 000
suurimman tilan tuloksia.
Näiden lukujen ulkopuolelle jäävät siis 25 000 pienintä
tilaa, joiden kannattavuus oletettavasti on
keskimäärin selvästi heikompi kuin suurten.
Tämänvuotisia tuloksia varten MTT on laskenut kirjanpitotilojen tulokset uusiksi
vuodesta 1998 lähtien.
Eri vuosien tulokset ovat siis varmasti vertailukelpoisia.
Laskelmissa ovat mukana vain maa- ja puutarhatalouden tulot ja menot. Metsä- ja
sivuansiotuloja ei ole laskettu mukaan.
Rationalisointikaan ei
ole auttanut
Kannattavuuden heikkenemistä on yritetty hidastaa
investoimalla ja tuotantoa rationalisoimalla.
Työn käyttö on vähentynyt kaikissa tuotantosuunnissa. Sitä on korvattu oman
pääoman määrää kasvattamalla,
Latukka kertoo. Tilakoko on kasvanut kaiken aikaa, vuoden
1998 35 hehtaarista viime vuoden 46 hehtaariin.
Viljelijällä ei paljon
vaihtoehtoja
Latukan mukaan tuet eivät yksinään tee tuotantoa
kannattavaksi, vaan kaikki muutkin osa-alueet on hyödynnettävä.
Kustannuksia on yritettävä pitää kurissa ja tuotteista on
saatava parempi hinta. Myös tuottavuutta on edelleen nostettava
sekä pyrittävä hyödyntämään suuremman tilakoon tuomia
etuja.
”Maatalousyrittäjien mahdollisuudet vaikuttaa sektorin ulkopuolelta tuleviin
kustannuspaineisiin ovat kuitenkin rajalliset,
eikä yrittäjä voi siirtää kustannusnousua tuotehintoihin”,
hän muistuttaa.
SATU LEHTONEN
Vaikka maataloustukien summa kasvoi viime vuonna, se ei
riittänyt pysäyttämään maatalouden kannattavuuden laskua.
Viljelijän tuntipalkka on enää 3,40 euroa, laskentatoimen
päällikkö Arto Latukka MTT Taloustutkimuksesta kertoo.
|